Sanoista

Ehkä näistäkin sen huomaa, että kun kirjoitan, voin tunnissa olla jo ihan muualla. Yleensä se vaatii seuraavan päivän, monesti useammankin. Se ei tee tunnoista yhtään sen pinnallisempia. Ne eivät synny tyhjästä eivätkä ne katoa tyhjyyteen. Ne ovat koko ajan olemassa, mutta yleensä kauempana tai hienoviritteisempinä. Vaikeampina tunnistaa.

Löytäminen, tarttuminen, käsitteleminen ja uudelleen näkeminen ovat niitä syitä, miksi haluan käyttää sanoja. Poropeukalon työkaluja. Minun talossani ei ole mitään konkreettista, mutta se ei ole yhtään vähemmän asuttava kuin punainen tupa metsän laidalla. Eikä edes ekologinen vaihtoehto, koska löysin sanat uudelleen uusien teknologisten välineiden myötä. Nämä eivät ole sulkakynän piirtämiä sanoja, siihen minulla olisi turha kynnys.