maanantai 31. joulukuuta 2012

"ei ole paettava toiseen maailmaan, vaan elettävä tässä maailmassa toisesta maailmasta käsin"

-W.Stinissen-

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Vesa Oivan talossa

Näppäimistöt napsuvat
Kadulla tupruttaa pumpulia
Vastapäinen ruskea tiiliseinä
On yhtä elävä kuin kuka tahansa

Istun vihreässä tuolissa
Tiukasti napitettuna kylmyyttä vastaan
Tiedän ettei sydämeni hiljene
Enää milloinkaan

Rakkauden haava, compunctio cordis
Kuinka punainen ja kirvelevä se on
Kuinka suloinen elämä
Joka ei mitään enää peitä

Ovet aukeaa
Olet tehnyt minusta vahaa
Ylhäältä laskeutuu käsi
Ikuiseksi sinetiksi

lauantai 15. joulukuuta 2012

Kaltaisuus

Niin kuin Kristus kuoli niidenkin puolesta
jotka sanovat: Häntä ei ole
Niin minä kuolin sinun puolesta

Olen yrittänyt tehdä pahasta hyvää
vihdoin katsoin kahdesti silmästä silmään
näin sen valtavan voiman ja luonnon

Käännän nyt posken, toisenkin
en pyydä itselleni mitään
kun sinä syljet päälleni
rakastan lisää

Nasaretilainen, töölöläinen, kannelmäkeläinen...
Ihminen jumalolento melkein, eläimistä kaunein
Heikkous ei ole ihmisen pienuutta
vaan Jumalan mahdollisuus 
painaa kuvansa syvälle sydämeen

Niin kuin Kristus rukoili Isää
antamaan anteeksi
niin minä rukoilen
että sinullekin annettaisiin

perjantai 14. joulukuuta 2012

Uni unelmasta

Kuin vastasyntyneen ihonpinta       
vaalea jouluomena                                                                              
on sydämesi arka ja armoilla                                                             
kun nouset koululaisbussiin
kolmattakymmentä kilometriä kirkolle
 
Ovessa kuollut muusikko ja ovi kiinni
aikuiset eivät halua muistella
vaikeimpasi karistetaan kuin painajaiset
päivien turhaan työhön                                        
vain piippusuiset antavat oikeuden tuntea                    
                                                                                                                                   
Työnnän sinua kultaisissa ostoskärryissä
marketin takana                                                                                               
olet jättänyt taaksesi jokaisen itkemättömän vuoden         
rakennamme valtavaa temppeliä                                             
se tulee valaisemaan puoli kaupunkia                                        
                                                                                                                   
Herään siihen ettei puhelin soi
                                                                                                                               
Niin kauan kuin olet poissa                                                     
vaellan kuoleman laaksoissa       
kupeitasi kaivaten                                                                                  
pimeys tullut tuttavaksi
jolle pistän jo nahkeaa kättä

torstai 13. joulukuuta 2012

Epimetheus

Kultahiuksinen nainen kulkee
pientuoksuista tietä nahkasaappaissaan
Hänen kasvoillaan on ilo
jota en pystynyt antamaan

En osannut hänelle näyttää
kauneuttaan, jumalatarluontoaan
Jollain toisella oli sydämen avain
ja hän alkoi hehkua

Olen onnellinen
        että hän kulkee nyt
                                            vapaana
Olen onnellinen
         että hän on löytänyt
                                             sen, minkä halusin antaa
  
Kipeästi onnellinen

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Ikuisesti

Tämä on minun ruumiini
        ja se vuotaa
                  syntiesi tähden
                             annan sen sinulle pyhänä uhrina

Kaiken olet saanut anteeksi
         tappurakruununi pieni hinta
                      aamulla aurinko nousee
                                 ja voit astua valoon

Talvinen hautausmaa
         pieni musta kivi kiiltää
                       kulje siellä kun päivä haipuu
                                  ole rauhassa

          niin kuin minäkin