Minulle on ehkä avautunut uusi maailma. Ei tarvitse nukkua tai syödä niin paljon.
Ei tarvitse välittää niin paljon. Suurin osa asioista on kuitenkin
toisarvoisia. Luovuttaminen on positiivinen asia. Nyt kun ei olla
missään suomalaisten räkäposkihiihtokisoissa, on vain vapauttavaa
päästää irti. Jos 'hampaat irvessä tuntui miltä tuntui' on suomalaista
sisua, ei sellaista joustamattomuutta kannata paljon mainostaa.
Silloin kun osaa luopua, on ehkä mahdollista huomioida ensisijaiset
asiat paremmin. Panostaa niihin asioihin, joihin voi varmuudella
vaikuttaa ja antaa muiden olla. Sääli, että harvoin sitä osaa riittävän
ajoissa. Tästäkin tulee laulu mieleen. 'Aurassa' maataan kylki kyljessä
ja ajatellaan asiat uudelleen. Se on kyllä turhan lämpöinen kappale
tähän.
Luulen, että minä kyllä löytäisin positiivisia puolia kaikista lievistä
psyyken häiriötiloista. Rakastavathan bipolaarisetkin manioitaan. Ehkä
elämä on muuten niin tylsää, hidasta ja tyhjää. Joko vastaan tai
myötäisesti - kunhan vain tuulee. Niinhän se oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti