perjantai 18. toukokuuta 2012

Keskeneräiset romaanit

Väärin muistaminen on erittäin tärkeää, samoin ihmisten väärin kohteleminen. Kirjoitan nimittäin muistelmiani - olen jo siinä iässä. Jos siitä tulee romaani, se on omaelämäkerrallista aikalaisscifiä. Pari päivää sitten muistiinpanoissa luki ainoastaan sanat: "Tappara fan club". Sen luettuani huomasin kirjoittavani synnytyskipujen uskonnollisesta merkityksestä. Seuraavana yönä muistiinpanomerkintään liittyvä outo pikkupoika oli unessani, mutta ei kuitenkaan hän, vaan kaimansa, johon tutustuin paljon myöhemmin. En muista, että koskaan ennen uneen olisi tullut samanniminen täysin eri henkilö kuin se, jota olin ajatellut. Kyseisillä henkilöillä on kyllä enemmänkin yhteistä kuin nimi, nyt sen huomaan, mutta en olisi koskaan hoksannut verrata heitä.

Löysin käsinkirjoitetun romaanin alun noin vuodelta 1993. Olen silloin selvästi lukenut paljon - teksti ei ollut kovin omannäköistä. Päähenkilönä oli Sami, jolla oli alkoholisti-isä. Herätyskristillinen uskonnollisuus ja jääkiekko olivat myös väkevästi läsnä. Tai olisivat olleet. Tekstiä oli vähän toista lukua. Olen kuitenkin ollut yllättävän pitkäjänteinen. Ensimmäinen luku on kärsivällistä ja mukaansatempaavaa kerrontaa. Kyllä tuosta olisi voinut kokonainen käsikirjoitus syntyä, jos olisin ottanut sen asiakseni.

Jo ala-asteella minulla oli Neljän sakki -niminen seikkailuromaani vireillä. Sekin taisi tyssätä toiseen lukuun. Muistelen kysyneeni neuvoa jonkin sanan taivutukseen paikalliselta kirjailijalta Eeva Tikalta. Vanhemmat tietysti yllyttivät soittamaan.

Ehkäpä minun pitäisi nytkin lukea vähän huonompaa tai viihteellisempää kirjallisuutta. Bo Carpelan ei ainakaan helpota kirjoittamista. En osaa kirjoittaa dialogia. Samista kertovassa pätkässä dialogi on mukana luontevasti ja sitä on runsaasti. Ei se välttämättä ole uskottavaa, mutta mitä sitten. Pääasia, että heittäytyy mukaan eikä mieti liikaa.

Kyllä minä parikymppisenäkin aloitin romaanin kirjoittamisen yhden kerran. Se oli tolkutonta paatosta Hessen ja oman tunteellisuuden esittelyn hengessä. Se on näistä pätkistä lyhyin ja huonoin.

Ei kommentteja: