Auto ylämäessä
tie on kivikkoinen
ja viha meissä
niin kuin viima purisi heinäkuussa
Olet uneni kauhein
me olemme kulotettu maa
On nälkä ja jano
tunti tunnin perään
me vain kuristamme toisiamme
ja sinä pelkäät kaikkea
Olet uneni kauhein
Poistun paljain rinnoin
auto jää mäkeen huutamaan
meissä asuu Paholainen
ja käsissämme on hänen haavansa
Olet uneni kauhein
vuodamme kuin aukileikatut
Se tulee uniin, päiväkirjaan
häpeä on possunpunainen
ja nyt kun se viimein tulee
se ei ole enää meissä
Olet uneni kauhein
ja päivät ovat lempeitä kuin lehmät
Antaa syksyn tulla, antaa sataa
entinen on mennyt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti