torstai 25. syyskuuta 2014

Voittola

Unissani kulkee rautatiet

Ehkä niiden varsilla majatalot hiljaiset

Jonne särkyneet voivat tulla

Kaikki saavat samanlaiset huoneet

Kai sellainen talo on pilvien takana

 

Toisen piti tukea toista

Se oli lauluja ja juhlapuheita

Jos unelmani ei ole totta

Saan maksaa siitä kalliisti

Jos henkeäni enää kalliiksi voi kutsua

 

Kävelen öisin kiskoja pitkin

Katselen tähtien kylmää valoa

Tuonne jos pääsisin nyt

Kuulen jo veturin äänen

Enkä tiedä, uskallanko sittenkään

 

Aamulla astun Jumalan huoneeseen

Puisella penkillä sydämen sirpaleet

Jos muovaisit minusta uuden

Voisin hypätä vaunuihin

Ja löytää tieni elämään takaisin

Ei kommentteja: