Sano ne sanat, joita tarvitsen
Jää siihen kun valuvat raskaat vedet
Ole minulle ihminen
Ettei mun tarvitsisi lähteä vielä
Sano ne sanat, joita säästelet
Joita et ole tottunut sanomaan
Kulje vierellä edes neljännesvirsta
Kun yksin en jaksa askeltakaan
Särkynyt sieluni ei hoida ketään
Rampa taluttaja kaipaa vahvempaa kättä
Ehkä joku teistä voisi olla yksi enkeleistä
Jos tietäisi kuinka reunalla huteraa siltaa kävelen
Ja kenties ei vain siksi
Ehkä joku huomaisi kauniiksi
Kalastajan tuulien armoilla
Hiljaisen laulun alastoman huulilla
Mutta raa'at päivät paljastavat kaiken
Kiiltokuvaenkelit kannetaan paareilla pois
Ne joille on paikka, ottavat paikkansa
Kauneuteni on rohkeudessa lähteä ajoissa
Ei tullut tuhatvuotista valtakuntaa
Kurkotan ainoaan todelliseen maailmaan
vihreillä niityillä peikkolapset tulevat vastaan
Siellä on ikuinen palavien sydänten maa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti