Askeleet

"Destiny, Infinity, Eternity" "Tahtoisin jalat rohkeat, joilla juosta väsymättä yli suurten vuorien" Juoksin yöllä sateessa. Oli pimeää. Ei tullut vastaan ketään. Sitä ennen kirjoitin runon, joka ei ehkä ole kelvoton, koska se on niin aito ettei ihan totta. "Mutta siipeni murtuivat tuulissa maan, käteni väsyivät taistelemaan" Pieni poika ei katsonut koiria vaan sanoi: "Sulla on hieno hattu" ja minä kiitin. Tuulahduksia ovat ne hetket. Minä kirjoitin kirjeen tuntemattomalle ihmiselle. Se tuntui pyynnöltä "armahda ihminen". Vielä on lähellä kesä. Ja kun olen kuollut, se jatkuu.