kesä kuin
uni
tuuletar
hivelee poskia
varikset
raakkuvat
katoilla
tanssivat haamut
joita ei
ole
Katu
hengittää hiljaa
pirteänä
odottaen askeleita
toivon
miekka lävistää sydämen
niin että
päätän käydä nukkumaan
huomenna
kirjoitan kaiken
Savussa ja
metelissä
on
Doloresin hiuksia
juhlat
joihin en osallistunut
ovat
päättyneet
ja uudet
alkamassa
myskintuoksuisina
kuvina
Raivotar
makaa letkuissa
toisessa
kaupungissa
ja
hotellien käytävillä
parit rakastuvat
uudelleen
huulet
ahnaina
janoavat
elämää
Tämä
kaikki on kuin huokaus
maailman
palleasta
autot ovat
toistensa sisässä
pelkkää
rautaromua
joka sataa
sisään
hatariin
huoneisiin
Minä muistan totuudet
kuin paremman
raamatun
ja
ajattelen sitä, mikä katosi
ohitse
kuin tähdenlento
enkä osaa enää rukoilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti