Kirjoita kirkkaista aamuista vielä kirkkaampia
Kirjoita kuuden lasillisen epätoivosta vielä kuumempaa
Kirjoita, kun pelkäät kaikkea ja kaikkia
Kirjoita sisältäsi se, niin kuin Herralle
Sinä olet Eeva
Minä siis Aadam
Ei meillä ole menneisyyttä
Ei tulevaa
On vain tämä hetki
Luojalta saatu
Paratiisissa
Vai oletko käärme ja minä olen kantapää
Paratiisin portit menevät lukkoon
Ja synti sikiää synnistä
Kuka sinä olet
Ja kuka minä olen
Ei kai sitä voi koskaan tietää
Kameleontit vaihtavat väriään
Mutta jäljelle jää
Aina jotain punaista
Jos sinä olet etelämanner minun pohjoiselleni
niin olisitpa edes myssypingviini
kun jääkarhu uhkaa toisen henkeä
ahdistun niin että alan itkeä
luoksepääsemättömyyden omaa napanöyhtää
en jaksa enää nykiä
Miksi meillä on niin kylmä?
rannikoilla laivat seilaa täysin lastein
ihmiset tanssivat tehtaan pillin tai peilipallon mukaan
ja tahtoisin mukaan
vaikka kuolemaa ei voi paeta
lämmin hengitys iholla ei kai Suurta Työtäni pysäytä
Tulen sinun mantereellesi
ja kutsun sinua, myssypingviini
pakkasessa kielet tarttuvat toisiinsa
lähdetään täältä tuulien mukaan
ja mennään sinne missä
emme koskaan olleet tarpeeksi kauan
Kaukaisilta saarilta
Lähes karttojenlehdiltä pudonneilta
Sinut tuotiin minun sardoniseen elämääni
Toit lämmön ja kylmyyden
Tunsin vain sateiden salaisuuden
Mitkä tahansa göteborgit
Mitkä tahansa marraskuun yöt
Mitkä tahansa tuulten piiskaamat hahmot rannassa
Etsimässä laivaa joka purjehtii taivaat
Horisontissa kajastaa aamun pehmyttä valoa
Kuljen sinun luoksesi
Niin kuin ristin juurelle yhä uudelleen
Ja vaikka itsestäni paljon luulen
Päivä päivältä useammin
Alan nähdä sen, mitä tarvitsen
Kaukaisilta saarilta
Lähes syvyyksiin uponneilta
Sinä saavuit minun luokseni, vuokseni
Luoteesta puhalsi jäinen henkäys
Ja koko luomakunta ympärillämme paleli