Helisee vasket ja kilisee kasseissa
kolisee itsetunnot ja rapisee naamiot nekin joita tarvitaan
ritisee riitejäät, kosket ei kuohua
Ja he kääntävät jokaisen kiven
poimivat maasta kaiken kiiltävän
sileitä koittavat suudella vielä sileämmiksi
Monet suutelevat vain suuta lasista
naiset menevät jumppaan ja teeskentelevät enemmän
Mutta kun kireä viulunkieli löytää soittajan
ja pullonkaulan hamuajat ihmisenlämpöisen ihon
kosket ja soittakunnat alkavat pauhata
tai oravat kompivät talvipesään piiloon kateellisilta
Tulee pyhä, tulee sunnuntaiaamu, viimeinkin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti