perjantai 9. marraskuuta 2012

Marie

Tänään kasvoillasi ei ole varjoa
Olet kuin Ranskan nuori kuningatar
Minä kreivi von Fersen
Valmiina taisteluun
Elämänpituiseen

Tänään ei ollut minun päiväni
Silti mikään ei paina mittaansa enempää
Kun loksahdat syliini hetkeksi
Minuutin hiljaisuus puoli tuntia
Huulien kultaiset ehtoollismaljat

Huomenna kaikki on toisin:
Maailma on lempeä toveri
Ja Jumala asettuu paikoilleen
Vain sinun kanssasi en tiedä tietä
Kun varjot pitenee

Minne valo katoaa
Eikö kipinä ole jokaisessa sielussa
Ja tahto saa kaiken palamaan
Tule takaisin, Silkkisukka!
Älä vie meitä pimeään

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Et jää makaamaan. ET jää.

Minuutista tulee puoli tuntia, puolesta tunnista puoli kuolemaa.

Mitä teetkin, tee se pian.


-K.