Lähdin Afrikkaan etsimään merkkejä tulevasta kehityksestä, kaupungistumisesta ja tietoyhteiskunnasta, joiden uskoin valtaavan koko maailman. Toistaiseksi maaseudulla oli hyvin alkeellista. Minkäänlaista käymälää tai edes riukua ei ollut vaan ihmiset paskoivat kuka minnekin. Pihalla kykkiessäni tuli mieleen, että olisin voinut majoittua johonkin isoon kaupunkiin.
Vihreätakkisen isä kuoli. Hänen nimensä olikin Marty eli Matti, vaikka olin oppinut tuntemaan hänet X.nä. Vihreätakkinen ja äitinsä ottivat aika rauhallisesti. Paikalla oli myös kolmenelikymppinen mies, varmaan serkku. Hän kysyi, otanko oluen. Kieltäydyin, mutta kaapissa oli myös punaviiniä, jota ei kukaan juonut ja juustoa. Ne kelpasivat. Keittiön pöytä notkui pulloista. Heidän uskonlahkonsa oli alkoholikielteinen, mutta ilmeisesti kuolemantapauksissa oli perinteenä juoda murhe pois. Miten lapsikaappaus liityi tähän? Oliko vauva serkun ja vaimonsa? Talossa oleva nainen oli lapsen äiti. Hän meni tolaltaan, kun lasta ei löytynytkään pihalta puupinon vierestä. Naapurin nainen oli käynyt sen ottamassa.
En kai varsinaisesti liittynyt jäseneksi, mutta menin EC:n bänditreeneihin. Vähän pelottavaa ja ulkopuolista, kun olin eri vakaumuksen miehiä. Testailin ainakin mikkejä. Laulaja Wrath ja kitaristi Viktor olivat ilman meikkiä. Treenien jälkeen lyhyt mies -miksaaja tai uudehko rivijäsen- rupesi juttelemaan ja toivoi, että osallistuisin enemmän. Lupasin tulla seuraaviin harjoituksiin. Lähdin ratikalla pois. Ratikkaan tuli jostain tuttu nainen ja istui läheiselle penkille. Juttelu oli vähän varautunutta ja töksähtelevää. Taisimme puhua ainakin Avilan Teresasta. Paksun meikin taakse oli vaikea nähdä. Hän oli menossa Tampereelle, koska asui siellä.
Kuudennessa tai seitsemännessä kerroksessa oli jonkinlainen "fuksiradan" ja yökerhon yhdistelmä, jossa tuli viihdyttyä monena aamuyönä. Rata oli katala, se oli täynnä sähköiskuyllätyksiä, jos ei ollut varovainen. Nyt olimme ratikkanaisen kanssa tutustuneet jo paremmin. Hän ei tarvinnut enää meikkikerrosta ja olimme välittömiä. Emme me kahdestaan olleet, siinä oli pari muutakin kaveria. Nainen oli raskaana. Hän oli lesbo ja tarkoituksella hankkiutunut siunattuun tilaan homoseksuaalin ystävänsä avustuksella. "Oi homokulta" oli kuurapartajoululaulun säveltä muistuttava melodianpätkä, jolla hän kutsui joitakin kavereitaan. Minä taisin olla "poikakulta". Se ei ollut alentavaa vaan hirveän kaverillista. Tuntui, että olen saanut uuden ystävän.
Kun lähdimme rakennuksesta, yö oli jo pitkällä. Alhaalla huomasin, että olin unohtanut kaikki tavarani. Sanoin muille moi ja menin takaisin hissiin. Siellä oli jo siivoojan työvälineet. Pian kaupunki alkaisi heräillä aamuun.
