Viimeisten vuosien alle
puristuin, kuristuin
"Ihminen on kaunis"
sanoi muinoin äitini
Jokainen vastaantulija
oli musta enkeli
joka uhkasi nimeäni
"En voi olla muuta
kuin oma itseni"
Ikilause kulutti sieluni sileäksi
Ja kuitenkin arvoni ja elämäni
oli kaikki mitä minulla oli
Vuosien hyökyaaltojen alle
melkein upposin
Kukaan ei tarttunut käteeni
mutta näin korallit
joiden mukaan suunnistin
Näin hylkeitä ja merenneitoja
jotka tiesivät tien
kalliolle takaisin
"Saako halata"
oli melkein kuin saako palata
aikaan jolloin ihmiset
ottivat minut joukkoonsa
Yhä vapisten odotin tuomiota
jota ei tainnut enää tulla
Ehkä joku vielä jossain
näkee sydämeeni
kuulee minun ääneni
ja vastaa rukouksiini
Tahtoisin olla se mies
joksi Luoja minut tarkoitti
ja tahtoisin antaa parhaimpani
sille joka uskaltaa lähelleni
Annoin aikaa ensi keväästä
vielä seuraavaan
Aika tekee tekojaan
jos olemme valveilla
Tämä aika on paha
mutta tulee muuttumaan
Laitan kaikkeni hyvyyden varaan
ja tulen kerran voittamaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti