"Our lives are not our own. From womb to tomb, we are bound to others. Past and present. And by each crime and every kindness, we birth our future." -Cloud Atlas

Suurin kolmesta

Helisee vasket ja kilisee kasseissa

kolisee itsetunnot ja rapisee naamiot nekin joita tarvitaan

ritisee riitejäät, kosket ei kuohua

 

Ja he kääntävät jokaisen kiven

poimivat maasta kaiken kiiltävän

sileitä koittavat suudella vielä sileämmiksi

 

Monet suutelevat vain suuta lasista

naiset menevät jumppaan ja teeskentelevät enemmän

 

Mutta kun kireä viulunkieli löytää soittajan

ja pullonkaulan hamuajat ihmisenlämpöisen ihon

kosket ja soittakunnat alkavat pauhata

tai oravat kompivät talvipesään piiloon kateellisilta

 

Tulee pyhä, tulee sunnuntaiaamu, viimeinkin